Matkailuopiskelijat Liperissä kotiseutuyhdistysten vieraina

Pääsimme tutustumaan pe 9.9. Liperin museoihin. Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistykset kutsuivat meidät Liperiin. Kiteen, Liperin, Ilomantsin ja Juuan kotiseutuyhdistykset esittelivät heidän toimintaansa. Saimme lisätietoa siitä, että museoihin palkataan kesäisin oppaita. Päivä oli hyvin ammatillinen ja informatiivinen. Lisäksi pääsimme esittelemään matkailuopintoja Liperin 9.luokkalaisille.

Jaana Tarkkonen esittelemässä Liperin museoita. Foto by Kaisa Nykyri

Niskalassa opiskellaan

Opiskelu Joensuun Niskalassa alkoi elokuun alkupuolella. Matkailuvirkailijaksi opiskelevat aloittivat opintonsa Matkailualan asiakaspalvelusta. Tässä kirjaudutaan blogikirjoittajiksi tänne.

Viimeiset matkailupalvelujen tuottajat valmistuvat Nurmeksesta

Ammattiopisto Nurmeksessa opetussuunnitelmaperusteinen matkailualan perustutkinnon koulutus loppuu Nurmeksesta tänä keväänä. Viimeiset kymmenen matkailupalvelujen tuottajaa valmistuu kesäkuun alussa. Päätöksen tämän koulutuksen lopettamisesta teki kuntayhtymän hallitus syksyllä 2013, ja päätöksen taustalla oli vuoden 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön leikkaukset.

Matkailualan koulutuksella on Nurmeksessa pitkät perinteet. Merkonomikoulutus aloitettiin silloiselta nimeltään Nurmeksen kauppaoppilaitoksessa syksyllä 1978 ensimmäisenä Suomessa. Ryhmä valmistui keväällä 1981. Matkailumerkonomien ensimmäinen ylioppilasryhmä aloitti syksyllä 1982. Peruskoulupohjainen matkailukoulutus päättyi 1984, kun toinen ryhmä valmistui. Ylioppilaspohjaiseen koulutukseen hakijoita oli 1980-luvulla yli tuhat kaikkialta Suomesta. Myöhemmin sitä täydennettiin vuoden mittaisella jatkolinjalla. Hakijamäärät kääntyivät laskuun tarjonnan lisääntyessä muualla. Keväällä 1997 valmistui viimeinen matkailumerkonomiluokka, ja koulutus siirtyi korkea-asteelle. Nurmeksessa toimi kevääseen 2009 asti Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Matkailun koulutusohjelma.

Matkailualan perustutkintoa alettiin opettaa Suomessa vuonna 2000, jolloin myös Nurmeksessa koulutus aloitettiin 16 aloituspaikalla. Alan perustutkinnon koulutus on siis melko nuorta, ja niinpä sekä opiskelijat että opettajat ovat saaneet kuvailla koulutusta useinkin. Tutkinnon perusteita on uudistettu kolme kertaa. Matkailualan perustustutkinnosta voi valmistua joko matkailupalvelujen tuottajaksi tai matkailuvirkailijaksi. Matkailuvirkailijoiden koulutus jatkuu edelleenkin Pohjois-Karjalassa Joensuussa. PKKY:ssä aikuisopisto Joensuussa on matkailualan perustutkinnosta matkailupalvelujen tuottajien koulutuksen järjestämissopimus, ja tällä hetkellä Joensuussa opiskelee yksi ryhmä tuossa näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa. Lisäksi matkailualan ammattitutkintojen koulutusta on Pohjois-Karjalassa, ja sitä organisoidaan vieläkin Nurmeksesta.

Vajaa sata eli tarkalleen 96 matkailupalvelujen tuottajaa on valmistunut Nurmeksessa vuodesta 2003 lähtien, kun sisäänotto on ollut kahtena kolmesta vuodesta. Matkailualan opettajina ovat vuosien saatossa lisäkseni toimineet mm. Tuula Lohtander, Hanna Lukander, Mikko Haapala ja Elina Koivisto.

Olen ollut täällä Nurmeksessa kymmenen vuotta opettajana. Haikea on jättää tämä ammattiopisto, työkaverit ja opiskelijani. Koko tuon ajan olen toiminut matkailun perustutkintolaisten ryhmänohjaajana ja tutkintovastaavana. Kaiken kaikkiaan olen antanut todistuksen 70 matkailupalvelujen tuottajalle tämä kevät mukaan lukien. Parhainta Nurmeksessa on lämminhenkinen ja kodikas välittämisen ilmapiiri. Pienen oppilaitoksen edut ovat mielestäni opiskelijan tunteminen, joustavuus ja paikallisten yritysten vahva tunteminen.

Edeltäjäni Elina Koivisto kävi briiffaamassa minua kesällä 2006. Häneltä sain monta mapillista opetusmateriaalia, mikä helpotti työn aloittamista suuresti. Paljon on muistoja ja kokemuksia vuosien varrelta. Yksi mieleenpainuvimmista on USA-opettajavaihto, jonka tiimoilta pääsin tutustumaan Joliet Junior Collegeen lähellä Chicagoa.

Yhteistyö paikallisten matkailuyritysten kanssa on ollut erinomaista. Hyvärilässä ja Bomballa ovat lukuisat opiskelijat saaneet työkokemusta työssäoppimisen myötä. Samoin pienemmät yritykset ovat mielellään ottaneet opiskelijoitamme työssäoppimisjaksoille ja töihin. Kaukaisimmat työpaikat Suomessa ovat Lapissa, jonne on menty esimerkiksi husky- tai poro-oppaiksi. Kansainvälisillä työssäoppimisjaksoilla matkailuopiskelijat ovat olleet innokkaimpia ammattiopisto Nurmeksen opiskelijoista. Viimeisimpänä Tuovi Puumalainen oli Fuengirolassa Espanjassa kv-topissa, ja sain hänestä palautteen, että yksi parhaimpia opiskelijoita koskaan. Se on hienoa mainosta Tuovin itsensä lisäksi Suomelle, Pohjois-Karjalalle, Nurmekselle ja Tuovia opettaneille!

Ellun Kallio

Näyttöpäivä ja kävelyretki Ellun kalliolle, nuoriso- ja matkailukeskus  Hyvärilän omistamalle mökille makkaran paistoon ja nauttimaan ulkoilmasta. Toivottiin lämmintä säätä, mutta aurinko näyttäytyi vain muutaman kerran.

Alla olevassa kuvassa näkyy reitti, joka käveltiin. Matka oli n. 5 km ja aikaa kului n. 1,5 tuntia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Matkailuopiskelijoita maailmalla

Kv-työssäoppimassa on tällä hetkellä Nurmeksesta kaksi opiskelijaa. Toinen heistä on Irlannissa ja toinen Espanjassa. Irlannissa Waterfordissa paikka on ravintola-kahvila Granary ja Espanjassa  Fuengirolassa Ravintola Kukko. Molemmat toppijat ovat olleet tyytyväisiä työssäoppimisjaksoonsa. Oppia on tullut niin paikallisista raaka-aineista kuin työtavoista. Irlannin kävijällä englannin kielitaito kohenee päivä päivältä, vaikka kuuleman mukaan iirin kieli vähän sotkee kuvioita.

Päivitettyä tilastotietoa matkailusta

Tänään to 17.3. kerrottiin Kauppalehden päivän uutinen, jossa kuvailtiin kiinalaisturistien kasvusta Suomessa. Aasialaisten matkailijoiden määrä kasvaa jatkuvasti niin sekä maailmalla että Suomessa. Toivottavasti Suomi ja myös oma maakuntamme Pohjois-Karjala osaa ja pystyy hyödyntämään tämän mahdollisuuden. Uskomme edeleen matkailualan kasvuun ja työpaikkoihin alalla!

Puskaradiouutisia viikko 4/2016

Viime aikoina opinnoissa on puhuttu paljon sosiaalisesta mediasta. Ehkä juuri sen takia silmiini osuikin erityisesti uutisia, joissa yhdistyy sosiaalinen media ja matkailu. Alla muutama esimerkki.

Nykypäivänä sosiaalinen media vaikuttaa matkailuyritysten toimintaan tavalla tai toisella. Tästä elävä esimerkki on helsinkiläinen Konstan Möljä. Tämä Hietalahdessa sijaitseva ravintola ei ehkä satu Helsingin vilkkaimpien turistireittien varrelle mutta asiakkaita siellä riittää silti jopa ruuhkaksi asti. Suurin osa ravintolan asiakkaista on ”perinteistä suomalaista ruokaa” etsiviä ulkomaalaisia turisteja, jotka ovat päätyneet ravintolaan sosiaalisesta mediasta löytämiensä suositusten innoittamina. Ravintola onkin viime vuosina päässyt siihen (ideaaliseen?) tilanteeseen, ettei sen tarvitse periaatteessa markkinoida itse itseään vaan markkinointi hoituu puskaradion eli somen kautta.

Yksittäisten yritysten lisäksi myös matkailun alueorganisaatiot ovat vähitellen ymmärtäneet sosiaalisen median merkityksen markkinoinnissa. Tammikuussa 2016 Pohjois-Karjalan matkailukohteita kiersi kansainvälisistä bloggaajista koostuva kymmenhenkinen ryhmä, joka tutustui maakunnan monipuoliseen aktiviteettitarjontaan Kolilla, Nurmeksessa ja Kesälahdella. Neljän päivän aikana ryhmäläiset kokeilivat muun muassa lumikenkäilyä, avantouintia, karjalanpiirakoiden tekoa ja potkukelkkailua. Ryhmä oli saapunut Pohjois-Karjalaan Nordic Bloggers’ Experience -ohjelman kautta, joka on Matkamessujen kansainvälisille bloggaajille järjestämä tutustumismatka Suomeen. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa ja suosio oli suuri: 400 hakijan joukosta mukaan valittiin 58 bloggaajaa, instagrammaajaa ja tubettajaa 21 eri maasta, joista Pohjois-Karjalaan tutustui kymmenen bloggaajaa seitsemästä maasta. Pohjois-Karjalaan saapuneen ryhmän joukossa oli bloggaajia mm. Hollannista ja Saksasta eli niistä maista, jotka on Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelmassa asetettu kärkimaiksi uusia matkailijaryhmiä tavoiteltaessa. Vierailun tavoitteena onkin, että bloggaajat kirjoittavat blogeissaan omakohtaisista kokemuksistaan Pohjois-Karjalassa ja tätä kautta levittävät positiivista kuvaa Pohjois-Karjalasta matkailukohteena, ja ylipäätään kertovat potentiaalisille matkailijoille Pohjois-Karjalan olemassaolosta. Ryhmään kuuluneilla bloggaajilla on yhteensä satojatuhansia seuraajia ympäri maailman, joten bloggaajien kautta Pohjois-Karjala saa näkyvyyttä huomattavasti nopeammin ja halvemmin kuin perinteisillä mainosesitteillä ja mainoksilla tms. Tietystikään tämä ei vielä takaa sitä, että ensi talvena Pohjois-Karjalaan on odotettavissa blogien innoittamana matkailijaryntäys, sillä kohdemarkkinointi vaatii vuosien työn. Mutta ainakin nyt muutama ihminen enemmän tietää Pohjois-Karjalan olemassaolosta kuin vaikkapa vielä kuukausi sitten ja, kuka tietää, ehkä vielä joku päivä innostuu matkustamaan Susirajalle.

Tällainen bloggaajien/SoMe:n hyödyntäminen matkailumarkkinoinnissa ei suinkaan ole trendi vain Suomessa, vaan samanlaisia bloggaajamatkoja järjestetään ympäri maailmaa. Esim. samoihin aikoihin Pohjois-Karjalan bloggaajamatkan kanssa Itävallan Tirolissa kansainvälinen bloggaajaryhmä tutustui sen alueen talviaktiviteetteihin. Matkan järjestämisen taka-ajatuksena oli samalla tavalla positiivisen mielikuvan levittäminen alueesta sosiaalisessa mediassa kuin Pohjois-Karjalankin tapauksessa.

Mikäköhän matkailukohde mahtaisi haluta sponssata tätä blogia?